CasinohuijaritCasinoiden historia on täynnä tositarinoita, joissa pelurit ovat keksineet toistansa kummallisimpia keinoja yrittää päihittää casino. Monet heistä onnistuivatkin siinä. Joskus pelaajilla oli käytössään mitä ihmeellisimpiä vempaimia casinon petkuttamiseen, toisinaan heillä oli käytössään erilaisia kikkoja ja älyä tai taitoa vaativia temppuja. Toisinaan jotkut päättivät tehdä asiat mahdollisimman yksinkertaiseksi kuten seuraavanlainen esimerkki paljastaa.

Eräs Amerikkalainen, Louis Colavecchio nimeltään tuli tunnetuksi casinomaailmassa liikanimellään “the coin”, mikä on suomeksi “kolikko”. Colavecchio tuli kuuluisaksi väärennettyään useita tuhansia casinoiden kolikkopelien pelikolikoita, jotka hänellä oli tapana vaihtaa rahakasi Atlantic Cityn ja Connecticutin casinoissa 1990 – luvulla.

Hänen onnistui valmistaa kolikkonsa aivan hämmästyttävällä tarkkuudella joka huijasi jopa casinoiden asiantuntijoita. Hänellä oli käytössään italialainen kolikkopainokone, sekä raaka-aineksia, joista kolikot valmistettiin ja niitä olivat: nikkeli, kupari ja sinkki. Hänellä oli käytössään myös laser-säteellä toimiva leikkuri, joilla hän muotoili ja leikkasi kolikoita.  Hänellä oli tietenkin käytössään myös muotti, jota käyttämällä hän painoi kolikkonsa.

Kun casinot alkoivat vihdoin huomata että heillä alkoi olemaan jättimäinen määrä pelikolikoita, tajusivat he pian, että jotain oli vialla. Tämän johdosta kutsuttiin virkavalta apuun ja pian he jäljittivätkin kolikkoväärentäjän tämän kotiinsa. Tutkittuaan Colavecchion huoneen ja toimiston kauttaaltaan, he löysivät, tuhansia kolikoita, joita takavarikoidessaan virkavallan oli hankittava valtion rahoilla kaksi erilaista varastorakennusta jättimäistä kolikkomäärää säilyttääkseen. Väärennettyjen kolikkomäärien tarkasta summasta ei ole tarkkaa tietoa, tiedetään ainoastaan, että Colavecchion onnistui puijata casinoista yhteensä 100 000 – 500 000 dollaria.

Kolikkoväärentäjää vastaan nostettiin syytteet, mutta Colavecchion todelliseksi onneksi, oikeudenkäyntiä ei koskaan pidettykään, koska osapuolet päättivät tehdä erikoisratkaisun ja tehdä sovinto käytännössä niin, että Colavecchio näyttäisi heille, miten oikein oli väärentänyt casinoiden käyttämät pelikolikot. Tietoa käytettiin vastaisuudessa mahdollisesti yritettyjen kolikkoväärennösten ehkäisemiseksi.

Eräs toinen kekseliäs temppu casinojen aarteiden puhaltamiseksi kehkeiltiin erään Yhdysvaltalaisen oppilaitoksen toimesta. Ryhmä MIT:n oppilaita keksi lyödä viisaat päänsä yhteen ja treenata korttien laskemista oppituntien jälkeen Blackjack – pelissä. He olivat kaikki fiksuja ja välkkyjä ja parhaan muistin heistä omannut sai tehtäväkseen laskea, mitkä kortit oli jaettu, ja mitä kortteja tultaisiin jakamaan.

Tiimiin kuuluivat ne, jotka tositilanteessa istuisivat eri casinopöydissä; yksi tiiminjäsen per pöytä ja tekivät eräänlaisen merkin, kutsuakseen kortinlaskijansa pöytään pelaamaan isoilla panoksilla. Tämä edellytti tietenkin sitä että “pakka olisi kuuma”, mikä tarkoittaa, että seuraavaksi jaettavat kortit olisivat kortinlaskijalle mitä suotuisammat voittoon. Tiimissä oli myös niitä jotka tarkkailivat casinopöydän lähiympäristöä ja ilmoittivat heti, jos jotain uhkaavaa tapahtuisi, niin ikään salaisella elekielellä, että nyt olisi aika lähteä lipettiin.

Ennen kuin porukka tuli liian kuuluisaksi, ympäri maailman ja ennen kuin heidän valokuvansa levisivät casinoihin ympäri maata, he ehtivät netota strategiansa ansiosta noin 5 miljoonaa dollaria.

Casinoissa huijaustapoja on monia. Jotkut huijauskeinoista vaativat vain yllin kyllin taitavuutta ja sorminäppäryyttä. Otetaanpa nyt esimerkiksi Richard Marcusin tapaus. Hänen onnistui taikurin ottein vaihtaa pöydässä olevien pelimerkkiensä määrää kenenkään huomaamatta. Jos hän hävisi hän saattoi, ikään kuin spontaania ajattelematonta tekoa simuloiden, ottaa pelimerkkinsä ja pistää ne taskuun. Kun pelinhoitaja vaati pelimerkkejä takaisin, pisti hän merkit takaisin pöydälle casinonhoitajan otettavaksi, tosin niin että hän luovutti vähemmän pelimerkkejä kuin hänellä niitä pöydällä alunperin oli. Huijaustaktiikka oli suurelta osin siinä, että hän laittoi pelimerkkipinonsa päällimmäisen pelimerkin pinon päälle niin, ettei alimmaisten pelimerkkien lukumäärästä ollut tarkkaa tietoa, koska niitä ei yksinkertaisesti näkynyt. Tällä tavoin hänen onnistui huijata 5 miljoonaa dollaria eri casinoilta, kunnes lopulta jäi kiinni.